Vastuu henkilöstöstä
Henkilöstö on Pihlajalinnan tärkein voimavara, työntekijöiden työkyvyn seuraaminen ja sen tukeminen on tärkeä tavoite. Pihlajalinna seuraa henkilöstön hyvinvoinnin ja työolojen kehittymistä eNPS-mittarilla, sairauspoissaoloprosentilla sekä työkykyindeksillä.
Pihlajalinna kuuntelee henkilöstöään säännöllisesti. Henkilöstön säännöllinen Pihliksen pulssi -kysely ja yhdenvertaisuutta, monimuotoisuutta ja osallisuutta kartoittava DEI-kysely auttavat seuraamaan toimenpiteiden vaikutuksia ja havainnoimaan mahdollisia kehityskohteita. Konsernin laaja henkilöstökysely Pihliksen pulssi toteutetaan kerran vuodessa. Pulssi on tärkeä työkalu työyhteisön tilan ja toimintatapojen arvioinnissa, seuraamisessa ja kehittämisessä sekä henkilöstön ja esihenkilöiden välisessä vuoropuhelussa. Pihliksen pulssia täydentävät säännöllisin väliajoin toteutettavat, kevyemmät minipulssit. Pulssin tuloksia hyödynnetään niin konsernitasoisessa päätöksenteossa ja kehittämisessä kuin tiimikohtaisesti. Pihlajalinna on hyödyntänyt henkilöstökyselyn avoimia palautteita myös osana tulevan strategiakauden suunnittelua. Henkilöstön tyytyväisyyttä mitataan eNPS-mittarilla, joka on myös vastuullisuuden avainindikaattori. Pihlajalinnan vuoden 2024 eNPS oli 9.
Työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisen tavoitteena on hyvinvoiva työntekijä, toimiva työyhteisö ja työstä johtuvien sairauksien tehokas ennaltaehkäisy. Pihlajalinnassa tarkastellaan säännöllisesti työterveyssopimuksen sisältöä, jotta se tukee henkilöstön työkykyisyyttä parhaalla mahdollisella tavalla. Henkilöstön työolojen ja -hyvinvoinnin sekä terveyden ja turvallisuuden varmistaminen on myös taloudellisten riskien näkökulmasta merkittävää. Määrätietoinen työ henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi näkyy muun muassa vähentyneinä sairauspoissaoloina. Vuonna 2024 sairauspoissaoloaste oli 5,6 prosenttia.
Pihlajalinnassa ihmisten hyvinvoinnin johtaminen huomioidaan osana kaikessa johtamisessa. Pihlajalinnan työterveyshuolto perustuu ennaltaehkäisevään toimintaan sekä aktiivisen välittämisen malliin, jossa esihenkilöitä koulutetaan ottamaan työntekijän työkyky puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pihlajalinnassa on käytössä mukautetun työn toimintamalli ja Mielen huoli -palvelut. Henkilöstön hyvinvointia tuetaan laadukkaalla arjen johtamisella. Pihlajalinnassa on jatkettu vuonna 2023 alkanutta työkykykokonaisuuksien kehittämistä. Työtä on edistetty yhteistyössä työterveyshuollon ja työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa. Vuonna 2024 työkykyindeksi oli 8.
Vuoden 2024 lopussa yhtiössä työskenteli 6 493 työntekijää ja 2 145 ammatinharjoittajaa. Raportoimme henkilöstömme tunnusluvut tarkemmin osana vuosiraporttia.
Työsuojeluriskien hallinnalla tunnistetaan työn vaarat, riskit ja haittavaikutukset sekä pyritään suunnitelmallisesti poistamaan tai pienentämään niitä. Työympäristöjen riskit arvioidaan Pihlajalinnan yksiköissä vähintään kerran vuodessa ja aina merkittävien muutosten yhteydessä. Tunnistettujen riskien terveydellistä merkitystä arvioidaan lisäksi työterveyshuollon suorittamissa työpaikkaselvityksissä, joita tehdään vähintään viiden vuoden välein tai merkittävien muutosten yhteydessä. Toimipisteissä suoritetaan
säännöllisesti turvallisuuskävely, minkä tarkoitus on tutustuttaa työntekijät oman työpaikkansa ja sen lähiympäristön turvallisuuteen ja työsuojeluun käytännössä.
Pihlajalinna tulee vuoden 2025 aikana tarjoamaan henkilöstölleen ammatillisen osaamisen vahvistamisen lisäksi monipuolista, kohdennettua koulututusta muun muassa monimuotoisuudesta, muutoksessa elämisestä ja modernista työstä. Tämän lisäksi tulevan vuoden aikana esihenkilöille tullaan tarjoamaan teemakoulutuksia muun muassa työkykyjohtamiseen, muutosjohtamiseen, palautteen antamiseen ja työsuhdeosaamiseen liittyen. Tavoitteena on, että jokaisella pihlajalinnalaisella on tarvittava osaaminen tavoitteiden saavuttamiseen ja mahdollisuus oman ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen.
Pihlajalinnan henkilöstöpolitiikka löytyy täältä. Pihlajalinnan tasa-arvo ja yhdenvertaisuuspolitiikka löytyy täältä.
