Vastuu ympäristöstä

Pihlajalinna on merkittävä osa suomalaista terveydenhuoltoa, ja sen palveluverkko kattaa koko maan. Noin 160 toimipisteen myötä konsernin toiminnalla on vaikutuksia myös ympäristöön.

Pihlajalinna aloitti vuoden 2022 aikana ympäristön hyvinvointia lisäävien toimenpiteiden kehittämisen ja jalkauttamisen. Ympäristöpolitiikassa määritellään Pihlajalinnan lähestymistapa ympäristönäkökohtiin.

Pyrimme kehittämään liiketoimintaamme jatkuvasti ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja minimoimaan toimintamme ympäristövaikutukset. Pihlajalinnan ympäristöpolitiikka määrittelee sitoutumisemme ympäristötyöhön ja ohjaa päätöksentekoa. Pihlajalinnan yksityiset terveyspalvelut eli työterveys- ja lääkärikeskukset sekä sairaalat on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjohtamisstandardin mukaan.

Järjestelmällinen ympäristöjohtaminen varmistaa etenemisen kohti tavoitetta. Toimintamme perustuu ympäristöjohtamisen ISO 14001 -viitekehykseen, joka osana Pihlajalinnan yhteistä johtamisjärjestelmää luo yhtenevät toimintatavat yhtiölle. Ympäristöjohtamisemme perustuu sykliin, jossa arvioimme toimintamme ympäristövaikutukset, otamme huomioon olennaiset ympäristöriskit, asetamme kunnianhimoisia tavoitteita, suunnittelemme ja toteutamme toimenpiteitä, seuraamme tuloksia ja etsimme kehittämismahdollisuuksia. Osana tätä prosessia teemme läheistä yhteistyötä kumppanien ja alihankkijoidemme kanssa ympäristövaikutusten minimoimiseksi.

Laatujärjestelmä ISO 9001:2015 -sertifikaatti kattaa lääkärikeskuspalvelut, laboratoriopalvelut, asiakaspalvelun sekä tehostetun palveluasumisen. 

Päästölaskenta on osa Pihlajalinnan tavoitteellista ympäristövastuutyötä, jonka tavoitteena on luoda rehellinen, läpinäkyvä ja tulevaisuudessa päivitettävissä oleva katsaus yhtiön arvoketjun oleellisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Laskennan pohjalta Pihlajalinna voi kohdentaa toimenpiteitä suurimpiin päästölähteisiin ja sitä kautta tehdä vaikuttavia ilmastotoimenpiteitä.

Pihlajalinnan hiilijalanjäljen ensimmäinen GHG-protokollan mukainen laskenta toteutettiin vuonna 2022 vuoden 2021 osalta, jonka jälkeen laskentaa on edelleen tarkennettu suorien ja epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen osalta (scope 1 ja 2). Vuoden 2024 aikana Pihlajalinna uudistaa hiilijalanjäljen laskentansa kattamaan scope 1- ja scope 2 -päästöjen lisäksi myös scope 3 -päästöt. Yhtiön tavoitteena on raportoida päästöt kattavasti vuoden 2024 raportoinnissa.

Tavoitteena hiilineutraalius

Päästölaskennan laajentamisen yhteydessä luodaan myös ilmastotiekartta, jonka tavoitteena on kehittää ekologisesti kestävää sosiaali- ja terveysalan toimintaa.

Pihlajalinna siirtyi päästöttömän sähköenergian käyttöön oman sähkönhankinnan osalta vuoden 2022 lopussa. Päästöttömän sähköenergian hankinta on yksi tärkeä osa Pihlajalinnan ilmastovaikutusten hallintaa. 

Päästöt

Vuonna 2023 Pihlajalinnan hiilijalanjälki (scope 1 ja 2, sijaintiperusteinen) oli yhteensä 3 434 tCO₂e (2022: 1 997 tCO₂). Suurimmat scope 1- ja 2-päästölähteet ovat ostosähkö (50 %) ja kaukolämpö (41 %). Autot aiheuttavat noin 8 prosenttia Pihlajalinnan päästöistä, ja loput syntyvät öljylämmityksestä ja kaukokylmästä. Pihlajalinnan käyttämästä energiasta uusiutuvaa oli markkinaperusteisesti laskettuna 31 prosenttia ja ydinenergiaa 21 prosenttia. Pihlajalinnan päästöintensiteetti oli hyvin matala 0,0007 kgCO₂e/€ (scope 1- ja 2-päästöt). 

Scope 1

Pihlajalinnan suorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 1) olivat 413 tCO₂e vuonna 2023 (2022: 166 tCO₂e). Päästöt muodostuvat pääosin leasing-autojen polttoaineiden kulutuksesta. Mahdollisista hajapäästöistä ei saatu kerättyä tietoja. Scope 1 -päästöt on laskettu 90-prosenttisesti todelliseen polttoainekulutukseen perustuen ja loput on arvioitu kustannusten perusteella.

Scope 2

Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 2, sijaintiperusteinen) olivat 3 021 tCO₂ (2022: 1 831 tCO₂). Päästöt olivat lähtöisin vuokra- ja omistustilojen sähkön, lämmityksen ja kaukokylmän kulutuksesta sekä leasing-autojen sähkönkulutuksesta. 

Vuonna 2023 sähköä ostettiin yhtyeensä 17 181 MWh, josta uusiutuvaa oli 19 prosenttia ja ydinvoimalla tuotettua 52 prosenttia (2022: 12 440 MWh, josta uusiutuvaa tai päästötöntä sähköä oli 95 prosenttia kulutuksesta.) Kaukolämpöä ostettiin 21 291 MWh (2022: 4 090 MWh).

Jätteiden lajittelu ja kierrätys

Pihlajalinna kehittää jatkuvasti toimintaansa jätteiden syntymisen vähentämiseksi sekä jäteraportoinnin edistämiseksi. Osana ympäristösuunnitelmaa, yksityisille terveyspalvelu- sekä asumispalveluyksiköille laadittiin jätehuolto- ja lajittelusuunnitelmat vuoden 2023 aikana. Jätteiden määrän arvioimiseen ja vähentämiseen, jätteiden oikeaoppiseen lajitteluun ja henkilökunnan jätehuoltoon liittyvä etäkoulutus tuli pakolliseksi koko henkilöstölle 2023. Yhteistyön tiivistäminen sidosryhmien kanssa edisti asetettuja tavoitteita jäteraportoinnin parantamiseksi. Haasteiksi on tunnistettu muun muassa yhteismitallisen datan saatavuus vuokrakiinteistöistä. 

Osana jätteiden kierrätystä käytöstä poistettavat IT-laitteet arvioidaan Pihlajalinnan IT-osaston toimesta. Käyttökelpoiset ja tarpeelliset laitteet huolletaan ja käytetään uudestaan, ja rikkinäiset toimitetaan elektroniikkakierrätykseen.

Lääkärikeskus- ja sairaalapalvelutoimipisteille on nimetty ympäristövastaavat. Ympäristövastaavat huolehtivat ympäristönäkökulmien huomioimisesta yksikön toiminnassa sekä ympäristöohjelman toteuttamisen seuraamisesta. He kokoontuvat kerran kuussa ulkopuolisten jäteasiantuntijoiden kanssa tarkastelemaan ja kehittämään toimipistekohtaisia ympäristösuunnitelmia ja -ohjeita. Ympäristövastaavat laativat yksiköille omat lajittelusuunnitelmat, hankkivat sopivat kierrätysastiat ja kouluttavat sekä opastavat henkilöstöä.