Vastuu ympäristöstä
Pihlajalinna on merkittävä osa suomalaista terveydenhuoltoa, ja sen palveluverkko kattaa koko maan. Noin 160 toimipisteen myötä konsernin toiminnalla on vaikutuksia myös ympäristöön.
Pihlajalinna-konsernin ympäristöpolitiikka koostaa toimintaperiaatteet ympäristöjohtamiselle ja käytänteille, kuten esimerkiksi toiminnan ympäristövaikutusten tunnistamiselle ja toiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Pihlajalinnan ympäristöpolitiikka määrittelee sitoutumisen ympäristötyöhön ja ohjaa päätöksentekoa.
Pihlajalinnan yksityiset terveyspalvelut eli työterveys- ja lääkärikeskukset sekä sairaalat on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjohtamisstandardin mukaan. Toiminta perustuu ympäristöjohtamisen ISO 14001 -viitekehykseen, joka osana Pihlajalinnan yhteistä johtamisjärjestelmää luo yhtenevät toimintatavat yhtiölle.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä vaikutuksia arvioidaan ympäristöpolitiikan mukaisesti. Ympäristöpolitiikka on huomioitu myös hankintasopimuksissa ja toimittajien valinnassa, joka on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta Pihlajalinnalle tärkeä keino hillitä kielteisiä vaikutuksiaan. Järjestelmällinen ympäristöpolitiikan mukainen ympäristöjohtaminen varmistaa etenemisen kohti tavoitetta ja on siten myös yhteneväinen ilmastotiekartan tavoitteiden kanssa. Ylin toteutuksesta vastaava taho on laatujohtaja. Ympäristönäkökohdat katselmoidaan kerran vuodessa ko. vastuuhenkilön toimesta.
Lääkärikeskus- ja sairaalapalvelutoimipisteille on nimetty ympäristövastaavat. Ympäristövastaavat huolehtivat ympäristönäkökulmien huomioimisesta yksikön toiminnassa sekä ympäristöohjelman toteuttamisen seuraamisesta. He kokoontuvat kerran kuussa ulkopuolisten jäteasiantuntijoiden kanssa tarkastelemaan ja kehittämään toimipistekohtaisia ympäristösuunnitelmia ja -ohjeita. Sitovia velvoitteita otetaan huomioon eri toiminnoissa siten, että töissä on riittävästi osaavaa henkilöstöä, asianmukaiset tilat, välineet ja toimivat tietojärjestelmät sekä korkealla tasolla oleva tietosuoja. Henkilökunnalta edellytetään sitovien velvoitteiden noudattamista. Sitovien velvoitteiden noudattamista seurataan eri tasoilla ja eri menetelmin. Pihlajalinnan lääkärikeskuksia valvovat sekä Valvira että aluehallintovirastot. Pihlajalinnassa sitovien velvoitteiden noudattamista seurataan esim. auditoinnin, laadunhallinnan, palautteiden, poikkeamailmoitusten ja omavalvonnan avulla.
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutosta koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksoisolennaisuusanalyysissä. Pihlajalinna raportoi toimistaan kaksoisolennaisuusanalyysissä olennaisiksi määriteltyjen aiheiden osalta.
Pihlajalinna on aloittanut ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman valmistelemisen raportointikauden aikana. Siirtymäsuunnitelmaluonnos on käsitelty konsernin johtoryhmässä vuoden 2024 lopulla ja toimitetaan hallituksen käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi vuoden 2025 aikana.
Raportointivuonna 2024 tehtyjä ilmaston muutoksen hillintään liittyviä toimia olivat ilmastotiekarttaluonnoksen laatiminen sekä toiminnan vaikutusten kartoittaminen, muun muassa päästölaskentaa tarkentamalla. Päästövähennystavoitteiden ja -toimien asettaminen on aloitettu ja ne tullaan hyväksymään vuoden 2025 aikana.
Tavoitteena hiilineutraalius
Osana ilmastotiekartan valmistelutyötä Pihlajalinna on suunnitellut mahdollisia toimia, joilla päästöjä tullaan vähentämään. Terveydenhuoltoala kuluttaa energiaa ja resursseja hankinta- ja kiinteistönäkökulmista, mutta vähentämällä energiankulutusta, käyttämällä uusiutuvaa energiaa ja optimoimalla toimintoja voidaan pienentää hiilijalanjälkeä. Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen, kuten etäpalvelut ja sähköinen viestintä vähentävät matkustamista ja siten päästöjä. Myös asiakasohjaus muun muassa etäpalveluihin on otettu huomioon tulevassa ilmastotiekartassa.
Pihlajalinnan energia- ja kasvihuonekaasupäästöjen mittaaminen ja laskenta perustuvat GHG Protocol Corporate Standard (versio 2004) ja GHG Protocol Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard (versio 2011) -standardeihin. Mittareiden tietojen laadinnan konsolidointitapa on operationaalinen kontrolli. Tiedot kerättiin eri järjestelmistä ja koottiin yhteen konsernitasolla. Tiedot validoitiin vastuuhenkilöiden toimesta ja tuotiin yhteiselle tiedonkeruualustalle. Päästöt laskettiin yhdistämällä lähtötiedot päästökertoimiin. Pihlajalinnan kasvihuonekaasupäästölaskennan perusvuosi on 2023, joka on ensimmäinen edustava vuosi, jolle tehtiin GHG-inventaarioraportti. Perusvuosi laskettiin uudelleen vuonna 2025, sillä tiedonkeruun menetelmät kehittyivät ja lähtödatan kattavuus parani vuoden 2024 laskennan yhteydessä. Perusvuoden laskentatietoja ei kuitenkaan ole varmennuksen puutteen vuoksi julkaistu kestävyysselvityksessä, vaan ne tullaan julkaisemaan seuraavan raportointikauden yhteydessä.
Vuonna 2024 Pihlajalinnan hiilijalanjälki (scope 1, 2 ja 3, sijaintiperusteinen) oli yhteensä 31 433 tCO₂e.
Pihlajalinnan suorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 1) olivat 446 tCO₂e vuonna 2024. Päästöt muodostuvat pääosin leasing-autojen polttoaineiden kulutuksesta. Mahdollisista hajapäästöistä ei saatu kerättyä tietoja.
Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 2, sijaintiperusteinen) olivat 2 841 tCO₂. Päästöt olivat lähtöisin vuokra- ja omistustilojen sähkön, lämmityksen ja kaukokylmän kulutuksesta sekä leasing-autojen sähkönkulutuksesta.
Scope 3-päästöt olivat 27 769 tCO₂. Suurimmat Scope 3 päästölähteet ovat ostetut tavarat ja palvelut, työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne ja kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä.
Vuonna 2024 energiankulutus oli yhteensä 47 165 MWh, josta uusiutuvaa oli 73 prosenttia ja ydinvoimalla tuotettua 0 prosenttia. Fossiilisen energian osuus energiankulutuksesta oli 27%. Energiankulutuksen tiedot on laskettu markkinaperusteisesti ja ne sisältävät kiinteistöjen energiankulutuksen.
Jätteiden lajittelu ja kierrätys
Pihlajalinna kehittää jatkuvasti toimintaansa jätteiden syntymisen vähentämiseksi sekä jäteraportoinnin edistämiseksi. Osana ympäristösuunnitelmaa, yksityisille terveyspalvelu- sekä asumispalveluyksiköille on laadittu jätehuolto- ja lajittelusuunnitelmat. Jätteiden määrän arvioimiseen ja vähentämiseen, jätteiden oikeaoppiseen lajitteluun ja henkilökunnan jätehuoltoon liittyvä etäkoulutus on pakollinen koko henkilöstölle. Yhteistyön tiivistäminen sidosryhmien kanssa edisti asetettuja tavoitteita jäteraportoinnin parantamiseksi. Haasteiksi on tunnistettu muun muassa yhteismitallisen datan saatavuus vuokrakiinteistöistä.
Osana jätteiden kierrätystä käytöstä poistettavat IT-laitteet arvioidaan Pihlajalinnan IT-osaston toimesta. Käyttökelpoiset ja tarpeelliset laitteet huolletaan ja käytetään uudestaan, ja rikkinäiset toimitetaan elektroniikkakierrätykseen.
Lääkärikeskus- ja sairaalapalvelutoimipisteille on nimetty ympäristövastaavat. Ympäristövastaavat huolehtivat ympäristönäkökulmien huomioimisesta yksikön toiminnassa sekä ympäristöohjelman toteuttamisen seuraamisesta. He kokoontuvat kerran kuussa ulkopuolisten jäteasiantuntijoiden kanssa tarkastelemaan ja kehittämään toimipistekohtaisia ympäristösuunnitelmia ja -ohjeita. Ympäristövastaavat laativat yksiköille omat lajittelusuunnitelmat, hankkivat sopivat kierrätysastiat ja kouluttavat sekä opastavat henkilöstöä.
