Vastuu ympäristöstä
Pihlajalinna on merkittävä osa suomalaista terveydenhuoltoa, ja sen palveluverkko kattaa koko maan. Noin 160 toimipisteen myötä konsernin toiminnalla on vaikutuksia myös ympäristöön.
Pihlajalinna aloitti vuoden 2022 aikana ympäristön hyvinvointia lisäävien toimenpiteiden kehittämisen ja jalkauttamisen. Ympäristöpolitiikassa määritellään Pihlajalinnan lähestymistapa ympäristönäkökohtiin.
Pyrimme kehittämään liiketoimintaamme jatkuvasti ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja minimoimaan toimintamme ympäristövaikutukset. Pihlajalinnan ympäristöpolitiikka määrittelee sitoutumisemme ympäristötyöhön ja ohjaa päätöksentekoa. Pihlajalinnan yksityiset terveyspalvelut eli työterveys- ja lääkärikeskukset sekä sairaalat on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjohtamisstandardin mukaan.
Järjestelmällinen ympäristöjohtaminen varmistaa etenemisen kohti tavoitetta. Toimintamme perustuu ympäristöjohtamisen ISO 14001 -viitekehykseen, joka osana Pihlajalinnan yhteistä johtamisjärjestelmää luo yhtenevät toimintatavat yhtiölle. Ympäristöjohtamisemme perustuu sykliin, jossa arvioimme toimintamme ympäristövaikutukset, otamme huomioon olennaiset ympäristöriskit, asetamme kunnianhimoisia tavoitteita, suunnittelemme ja toteutamme toimenpiteitä, seuraamme tuloksia ja etsimme kehittämismahdollisuuksia. Osana tätä prosessia teemme läheistä yhteistyötä kumppanien ja alihankkijoidemme kanssa ympäristövaikutusten minimoimiseksi.
Laatujärjestelmä ISO 9001:2015 -sertifikaatti kattaa lääkärikeskuspalvelut, laboratoriopalvelut, asiakaspalvelun sekä tehostetun palveluasumisen.
Päästölaskenta on osa Pihlajalinnan tavoitteellista ympäristövastuutyötä, jonka tavoitteena on luoda rehellinen, läpinäkyvä ja tulevaisuudessa päivitettävissä oleva katsaus yhtiön arvoketjun oleellisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Laskennan pohjalta Pihlajalinna voi kohdentaa toimenpiteitä suurimpiin päästölähteisiin ja sitä kautta tehdä vaikuttavia ilmastotoimenpiteitä.
Pihlajalinnan hiilijalanjäljen ensimmäinen GHG-protokollan
mukainen laskenta toteutettiin vuonna 2022 vuoden 2021 osalta, jonka jälkeen
laskentaa on edelleen tarkennettu suorien ja epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen
osalta (scope 1 ja 2). Vuoden 2024 aikana Pihlajalinna uudistaa
hiilijalanjäljen laskentansa kattamaan scope 1- ja scope 2 -päästöjen lisäksi myös scope 3 -päästöt. Yhtiön tavoitteena on raportoida
päästöt kattavasti vuoden 2024 raportoinnissa.
Tavoitteena hiilineutraalius
Päästölaskennan laajentamisen yhteydessä luodaan myös ilmastotiekartta, jonka tavoitteena on kehittää ekologisesti kestävää sosiaali- ja terveysalan toimintaa.
Pihlajalinna siirtyi päästöttömän sähköenergian käyttöön
oman sähkönhankinnan osalta vuoden 2022 lopussa. Päästöttömän sähköenergian
hankinta on yksi tärkeä osa Pihlajalinnan ilmastovaikutusten hallintaa.
Päästöt
Vuonna 2023 Pihlajalinnan hiilijalanjälki (scope 1 ja 2,
sijaintiperusteinen) oli yhteensä 3 434 tCO₂e (2022: 1 997 tCO₂). Suurimmat
scope 1- ja 2-päästölähteet ovat ostosähkö (50 %) ja kaukolämpö (41 %). Autot
aiheuttavat noin 8 prosenttia Pihlajalinnan päästöistä, ja loput syntyvät
öljylämmityksestä ja kaukokylmästä. Pihlajalinnan käyttämästä energiasta
uusiutuvaa oli markkinaperusteisesti laskettuna 31 prosenttia ja ydinenergiaa
21 prosenttia. Pihlajalinnan päästöintensiteetti oli hyvin matala 0,0007
kgCO₂e/€ (scope 1- ja 2-päästöt).
Scope 1
Pihlajalinnan suorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 1)
olivat 413 tCO₂e vuonna 2023 (2022: 166 tCO₂e). Päästöt muodostuvat pääosin
leasing-autojen polttoaineiden kulutuksesta. Mahdollisista hajapäästöistä ei
saatu kerättyä tietoja. Scope 1 -päästöt on laskettu 90-prosenttisesti
todelliseen polttoainekulutukseen perustuen ja loput on arvioitu kustannusten
perusteella.
Scope 2
Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 2, sijaintiperusteinen) olivat 3 021 tCO₂ (2022: 1 831 tCO₂). Päästöt olivat lähtöisin vuokra- ja omistustilojen sähkön, lämmityksen ja kaukokylmän kulutuksesta sekä leasing-autojen sähkönkulutuksesta.
Vuonna 2023 sähköä ostettiin yhtyeensä 17 181 MWh, josta
uusiutuvaa oli 19 prosenttia ja ydinvoimalla tuotettua 52 prosenttia (2022: 12
440 MWh, josta uusiutuvaa tai päästötöntä sähköä oli 95 prosenttia
kulutuksesta.) Kaukolämpöä ostettiin 21 291 MWh (2022: 4 090 MWh).
Jätteiden lajittelu ja kierrätys
Pihlajalinna kehittää jatkuvasti toimintaansa jätteiden
syntymisen vähentämiseksi sekä jäteraportoinnin edistämiseksi. Osana
ympäristösuunnitelmaa, yksityisille terveyspalvelu- sekä
asumispalveluyksiköille laadittiin jätehuolto- ja lajittelusuunnitelmat vuoden
2023 aikana. Jätteiden määrän arvioimiseen ja vähentämiseen, jätteiden
oikeaoppiseen lajitteluun ja henkilökunnan jätehuoltoon liittyvä etäkoulutus tuli
pakolliseksi koko henkilöstölle 2023. Yhteistyön tiivistäminen sidosryhmien
kanssa edisti asetettuja tavoitteita jäteraportoinnin parantamiseksi.
Haasteiksi on tunnistettu muun muassa yhteismitallisen datan saatavuus
vuokrakiinteistöistä.
Osana jätteiden kierrätystä käytöstä poistettavat
IT-laitteet arvioidaan Pihlajalinnan IT-osaston toimesta. Käyttökelpoiset ja
tarpeelliset laitteet huolletaan ja käytetään uudestaan, ja rikkinäiset
toimitetaan elektroniikkakierrätykseen.
Lääkärikeskus- ja sairaalapalvelutoimipisteille on
nimetty ympäristövastaavat. Ympäristövastaavat huolehtivat ympäristönäkökulmien
huomioimisesta yksikön toiminnassa sekä ympäristöohjelman toteuttamisen
seuraamisesta. He kokoontuvat kerran kuussa ulkopuolisten jäteasiantuntijoiden
kanssa tarkastelemaan ja kehittämään toimipistekohtaisia ympäristösuunnitelmia
ja -ohjeita. Ympäristövastaavat laativat yksiköille omat lajittelusuunnitelmat,
hankkivat sopivat kierrätysastiat ja kouluttavat sekä opastavat henkilöstöä.