Tuloskeskus

Keskeistä katsauskaudelta

Pihlajalinnan kannattavuuden paraneminen jatkui

Puolivuosikatsaus on tilintarkastamaton. Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon.

Huhti–kesäkuu lyhyesti:

  • Liikevaihto oli 171,3 (174,8) milj. euroa – laskua -2,0 prosenttia.
  • Orgaaninen vertailukelpoinen1) liikevaihdon kasvu oli 0,9 milj. euroa eli 0,5 prosenttia.
  • Yksityisten terveyspalveluiden liikevaihto oli 117,0 (112,3) milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 4,2 prosenttia.
  • Julkisten palveluiden liikevaihto oli 58,4 (66,1)  milj. euroa. Ulkoistussopimusten muutokset laskivat liikevaihtoa 3,6 milj. euroa. Orgaaninen vertailukelpoinen1) liikevaihdon lasku oli 5,5 prosenttia.
  • Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)2⁾ oli 14,6 (11,4) milj. euroa – kasvua 27,7 prosenttia.
  • Liiketoiminnan rahavirta oli 25,2 (27,5) milj. euroa.
  • Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,36 (0,19) euroa.
  • Neljän erityisasumispalveluyksikön myynti Esperi Carelle toteutettiin toukokuun lopussa.

Tammi–kesäkuu lyhyesti:

  • Liikevaihto oli 352,7 (358,0) milj. euroa – laskua -1,5 prosenttia.
  • Orgaaninen vertailukelpoinen1) liikevaihdon kasvu oli 7,8 milj. euroa eli 2,2 prosenttia.
  • Yksityisten terveyspalveluiden liikevaihto oli 240,8 (226,9) milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 prosenttia.
  • Julkisten palveluiden liikevaihto oli 119,1 (138,8) milj. euroa. Ulkoistussopimusten muutokset laskivat liikevaihtoa 12,2 milj. euroa. Orgaaninen vertailukelpoinen1) liikevaihdon lasku oli 5,3 prosenttia.
  • Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)2⁾ oli 32,6 (26,3) milj. euroa – kasvua 24,0 prosenttia.
  • Liiketoiminnan rahavirta oli 51,0 (58,7) milj. euroa.
  • Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,83 (0,49) euroa.

¹⁾ Vertailukauden liikevaihdosta on pois luettu ulkoistussopimusten muutokset ja divestointi.

2)Vaihtoehtoinen tunnusluku. Pihlajalinna esittää IFRS-tunnuslukujen lisäksi täydentäviä, vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joita yhtiö seuraa sisäisesti ja jotka antavat merkit- tävää yhtiötä koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, analyytikoille ja muille tahoille yhtiön toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Näitä ei tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista eikä niitä korvaavina tunnuslukuina.






Toimitusjohtajan kommentti

Toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen:

Pihlajalinnan kannattavuus parani edelleen, ja saavutimme vahvan tuloksen toiselta vuosineljännekseltä. Oikaistu EBITA nousi 28 prosenttia 14,6 (11,4) miljoonaan euroon. Olemme edistyneet suunnitelmallisesti taloudellisen aseman vahvistamisessa.

Toisen vuosineljänneksen liikevaihto laski odotetusti 171,3 (174,8) miljoonaan euroon Julkisten palveluiden ulkoistussopimusten muutoksista johtuen. Henkilöstökokemus vahvistui edelleen, ja asiakaskokemus (NPS) pysyi aiemmalla vahvalla tasolla.

Yksityisten terveyspalveluiden liikevaihto kasvoi 4,2 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä. Kasvuun ja kannattavuuteen vaikuttivat työterveyden kiinteähintaisten sopimusten korkea käyttöaste, arkipyhien sijoittuminen, julkisen sektorin alhaiset hankintamäärät ja erityisesti neljännekselle sijoittuneet vakuutuskumppanin asiakasohjauksen muutokset. Tästä huolimatta segmentin oikaistu EBITA vahvistui 36 prosenttia 8,5 (6,2) miljoonaan euroon tarjonnan, sujuvien hoitopolkujen ja hinnoittelurakenteiden kehittämiseksi tehtyjen määrätietoisten toimenpiteiden ansiosta. Yksityisissä terveyspalveluissa syvennämme kumppanuuksiamme kehittämällä kokonaiskustannusvaikuttavia palvelumalleja, joita ovat esimerkiksi työterveyden vakuutusratkaisutuotteet ja vaikuttavuusperusteiset hoitopolut.

Julkisissa palveluissa vuoden toisen neljänneksen liikevaihto laski odotetusti 58,4 (66,1) miljoonaan euroon sopimusmuutoksista johtuen, mutta segmentin oikaistu EBITA nousi 6,1 (5,2) miljoonaan euroon. Tämä oli mahdollista hyvinvointialueiden kanssa yhteistyössä jatkuneiden sopeuttamistoimenpiteiden ansiosta.

Katsauskaudella jatkoimme päättyvien kokonaisulkoistusten aikataulujen täsmentämistä ja hallittuja siirtoja hyvinvointialueille. Kerroimme Kuusiolinna Terveyden sosiaalipalveluiden siirtyvän aikaistetusti Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle jo elo–syyskuussa. Tämän lisäksi sovimme Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa Kolmostien Terveyden palvelutuotannon jatkumisesta vähintään huhtikuun loppuun 2026, mikä vahvistaa vuoden 2026 liikevaihtoa arviolta 10 miljoonalla eurolla. Lisäksi selkeytimme liiketoimintaportfoliotamme myymällä erityisasumispalveluiden neljä yksikköä Esperi Carelle. Julkisissa palveluissa keskitymme toimintojen hallittuun muutokseen ja kehitämme vaikuttavia palvelukokonaisuuksia hyvinvointialuekumppaneidemme tarpeisiin.

Jatkamme määrätietoista työtä uudistettujen strategisten tavoitteidemme mukaisesti. Tarjoamme koko- naiskustannusvaikuttavia hoitopolkuja ja tuotamme aitoa arvoa sidosryhmillemme. Onnistumme vahvalla yhteistyöllä kumppaneidemme ja ammattilaistemme kanssa. Kiitos päättäväisestä työstä kaikille pihlajalinnalaisille.




Avainluvut

Avainluvut

milj. euroa

4–6/2025

4–6/2024

muutos-%

1–6/2025

1–6/2024

muutos-%

2024

TULOSLASKELMA

Liikevaihto

171,3

174,8

-2,0

352,7

358,0

-1,5

704,4

Oikaistu EBITA ¹⁾

14,6

11,4

27,7

32,6

26,3

24,0

55,2

Oikaistu EBITA, % ¹⁾

8,5

6,5

9,2

7,3

7,8

Liikevoitto (EBIT)

13,0

9,5

36,1

29,4

22,2

32,0

48,5

Liikevoitto (EBIT), %

7,6

5,5

8,3

6,2

6,9

Oikaistu liikevoitto (EBIT) ¹⁾

13,0

9,6

35,6

29,3

22,5

30,2

47,7

Oikaistu liikevoitto (EBIT), % ¹⁾

7,6

5,5

8,3

6,3

6,8

Tulos ennen veroja (EBT)

11,2

6,7

66,6

25,9

16,9

53,1

38,6

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

Osakekohtainen tulos (EPS), euroa

0,36

0,19

88,2

0,83

0,49

69,3

1,13

Osakekohtainen oma pääoma, euroa


7,90

6,94

13,7

7,59

MUUT TUNNUSLUVUT

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROACE)


11,5

5,5

107,4

9,7

Oman pääoman tuotto, % (ROE)


21,8

6,9

214,4

19,2

Omavaraisuusaste, %


28,5

24,3

16,9

26,8

Nettovelkaantumisaste, %


152,5

211,0

-27,7

175,5

Korolliset nettorahoitusvelat


270,8

325,1

-16,7

296,6

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12 kk ¹⁾


2,5

3,6

-29,6

2,9

Korolliset nettorahoitusvelat ilman IFRS 16:n vaikutusta


81,4

122,1

-33,3

101,8

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen ilman IFRS 16:n vaikutusta, 12kk ¹⁾


1,1

2,0

-45,8

1,5

Liiketoiminnan rahavirta

25,2

27,5

-8,5

51,0

58,7

-13,2

100,8

Henkilöstö keskimäärin (FTE)


4 283

4 505

-4,9

4 416

Henkilöstö kauden lopussa


6 284

6 721

-6,5

6 493

Ammatinharjoittajien lukumäärä


2 205

2 091

5,5

2 145

NPS, Yksityiset terveyspalvelut

83,0

85,0

85,0

84,0

1,2

85,0

NPS, Julkiset palvelut

78,0

79,0

79,0

78,0

1,3

78,0

eNPS (koko konserni)


12,0

1,0

1 100

9,0

1) Pihlajalinna on muuttanut vertailukelpoisuuteen vaikuttavien oikaisuerien määritelmää 1.1.2025 alkaen. Muutos yksinkertaistaa aiempaa määritelmää. Vertailutietoja ei ole oikaistu, sillä muutos ei vaikuta olennaisesti vuodelta 2024 raportoituihin oikaistuihin tunnuslukuihin.

Pihlajalinnan vertailukelpoisuuteen vaikuttavien oikaisuerien määritelmä 1.1.2025 alkaen:

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat kertaluonteisia ja olennaisia tapahtumia, jotka eivät ole osa normaalia päivittäistä liiketoimintaa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat muun muassa liiketoiminnan hankintoihin liittyvät kustannukset, uudelleenjärjestelyihin liittyvät kustannukset, omaisuuden arvonalentumiset sekä liiketoiminnan myynnistä tai lopettamisesta aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin luetaan vain tulosvaikutukseltaan yli 0,1 miljoonan euron tapahtumat.

Pihlajalinnan 31.12.2024 asti käytössä ollut vertailukelpoisuuteen vaikuttavien oikaisuerien määritelmä:

Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen tai divestointien kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna on esittänyt oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen oikaisut. Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjauksia ja poistojen oikaisuja ei ole käsitelty 1.1.2024 alkaen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä.

Päivitetyn määritelmän mukaisesti vertailukauden 1.1.-30.6.2024 oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) olisi ollut 26,0 miljoonaa euroa ja tilikauden 1.1.-31.12.2024 oikaistu EBITA olisi ollut 54,4 miljoonaa euroa.

Käyttökatteen oikaisut katsauskaudella olivat yhteensä -3,4 (0,3) miljoonaa euroa ja vuosineljänneksellä -3,4 (0,0) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut katsauskaudella olivat yhteensä 0,0 (0,3) miljoonaa euroa ja vuosineljänneksellä 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.



Tulevaisuuden näkymät

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2025, tarkennettu 30.5.2025

Pihlajalinna keskittyy vuonna 2025 orgaaniseen kasvuun erityisesti Yksityisissä terveyspalveluissa sekä kannattavuuden jatkuvaan parantamiseen.

  • Yhtiö arvioi liikevaihdon jäävän hieman edellisen vuoden tasosta (704,4 miljoonaa euroa vuonna 2024) erityisesti aikaistuneista Kuusiolinna Terveyden palveluiden siirroista Etelä-Pohjanmaan hyvinvointi-alueelle ja erityisasumispalveluiden divestoinnista johtuen.
  • Yhtiö arvioi oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (oik. EBITA) nousevan vähintään 65 milj. euroon (55,2 milj. euroa vuonna 2024).

Yhtiö arvioi kysynnän jatkuvan vakaana. Hidas talouskasvu saattaa vaikuttaa ennakoitua enemmän Pihlajalinnan palveluiden kysyntään ja taloudelliseen tulokseen.



Lataa tulosmateriaali